Helsingin Sanomat kirjoittaa viime vuoden heinäkuussa julkaistussa Ben Zyskowiczin laajassa
haastattelussa, että Zyskowicz on ollut eduskunnassa 43 vuotta, pidempään kuin kukaan
nykyisistä kansanedustajista. Toimittaja Paavo Teittisen tekemän jutun mukaan Zyskowicz ”on
pitänyt eduskunnassa yli 3 500 puheenvuoroa, tietyllä laskentatavalla 11:nneksi eniten
eduskunnan historiassa.”
”Kun kuuntelee saarnaa keittiönpöydän ääressä, tuntuu vieraalta ajatukselta, että Zyskowicz
jättäisi politiikan”, kirjoittaa Teittinen.
Teittisen mukaan ”kommunismin ja suomettumisen vastainen taistelu on ollut Zyskowiczin uraa ja
elämää määrittävä asia”. Haastattelussa Zyskowicz kutsuu suomettumisen aikaa ”traumaattiseksi”.
Mistä kiivas Neuvostoliiton vastustus kumpusi, Zyskowicz vastaa, että ”totuudellakin oli oltava joku
merkitys”.
Toimittaja Teittinen kysyy, mitä Ben Zyskowicz pelkää. Zyskowiczin mukaan demokratian
kaventumista.
”On täysin kiistatonta, että perusoikeudet rajaavat lainsäätäjän harkintaa. Jos ne eivät sitoisi
eduskuntaa, eihän perustuslailla olisi juuri mitään merkitystä. Kyse on siitä, miten ahtaat raamit
ovat”, Zyskowicz sanoo.
Toimittaja muistuttaa Zyskowiczin istuneen perustuslakivaliokunnassa kuudella vuosikymmenellä
ja että ”jokainen hänen väitteensä on kuultu, jokaiseen vastaväitteeseen hänellä on vastaus
valmiina”.
”Nykypäivän ihmisoikeuspuhe on Zyskowiczille vierasta. Hän puolusti etenkin klassisia
vapausoikeuksia, kun nykyään korostuvat usein taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet. Ja siinä missä
Zyskowicz puhuu rikoksen uhrin oikeuksista, hän kokee, että muut ovat enemmän huolissaan
rikollisten oikeuksista. Zyskowiczin ajattelussa oikeus turvallisuuteen on tärkeä perusoikeus, mikä
puoltaa esimerkiksi poliisille lisää toimivaltuuksia”, kirjoittaa Teittinen.
”Ihmisoikeuspuolustajat kyllä korostavat nykyään uhrin oikeuksia, jos on kyse raiskausrikoksista tai
perhesuhdeväkivallasta. Mutta jos asemalla mies lyö miestä puukolla kylkeen, harvoinpa
korostetaan uhrin oikeuksia”, Zyskowicz lisää.
Zyskowicz vaati haastattelussa myös tarvittaessa tiukempia toimia turvapaikkamenettelyyn
Suomen itärajalla. Zyskowicz kannatti rajavartiolain uudistuksessa itärajan sulkemista, jos Venäjä
ohjaisi suuren määrän siirtolaisia kohti Suomea painostamis- tai häirintätarkoituksessa.
”Kansainvälinen oikeus edellyttää, että kaikissa tilanteissa ihmisillä pitää olla tosiasiallinen
mahdollisuus hakea Suomesta kansainvälistä suojelua. Osa katsoo, että tämä tarkoittaa sitä, että
ihan aidosti, ihan käytännössä ihmisten pitäisi pystyä siirtymään vaikkapa Lappeenrannan
suljetulta rajanylityspaikalta Sallaan”, Zyskowicz sanoo.
”No, miten he voisivat sinne siirtyä, varsinkin, jos on talvi, syvä lumi, he ovat rahattomia, Putin on
käännyttänyt bussit takaisin, ei ole suksia, eivät osaa hiihtää! Jos hyväksyttäisiin tulkinta, että on
jotenkin Suomen vastuulla, että ihmiset aidosti pääsevät sinne auki olevalle paikalle, Putin voisi de
facto tehdä tyhjäksi koko tämän nyt säädettävän lain tarkoituksen!”
”Olen täysin vakuuttunut, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, joka tietää, että Suomella on
1 300 kilometriä rajaa Venäjän kanssa, ja joka tietää, että Venäjällä ovat vallassa fasistit,
takuuvarmasti hyväksyisi tämän Suomen menettelyn turvallisuuden takaamiseksi. Eivät EIT:n
tuomarit ole mitään idiootteja!”, Zyskowicz muistuttaa HS:n haastattelussa.
