”Arvoisa herra puhemies! Sanoin tässä salissa noin vuosi sitten juuri ennen Venäjän suurhyökkäystä seuraavaa: asioista on puhuttava niiden oikeilla nimillä. Jatkan nyt samalla linjalla.
Presidentti Putin on fasisti ja imperialisti. Kun katsoi Putinia huudattamassa Venäjää kymmenillätuhansilla kuulijoilla Moskovassa ja kun kuuntelee hänen mielikuvituksellisia valheitaan, tulee hakematta mieleen natsi-Saksan diktaattori Adolf Hitler ja Hitlerin kansalliskiihko, Hitlerin joukkotilaisuudet ja Hitlerin valheet. Euroopan silloiset suurvallat eivät pysäyttäneet Hitleriä ajoissa. Seuraukset olivat koko maailmalle ennennäkemättömän hirvittävät. Kärsijöinä olivat ennen kaikkea venäläiset ja juutalaiset.
Mikä on historian opetus? Antakaamme Ukrainalle kaikki se tuki ja apu, jonka se tarvitsee Putinin pysäyttämiseksi. ”
Lue koko puhe
”Tällaista ”rauhaa” meidän ei pidä tukea. Se on sodan tukemista, se on Putinin hyökkäyssodan tukemista, ja vaatimukset sellaisesta ”rauhasta”, että pitää lopettaa Ukrainan tukeminen, koska se pitkittää sotaa, ovat Venäjän ja Putinin ja hyökkääjän puolelle asettumista, ja tuolle puolelle, vääryyden puolelle, tuhon ja sodan puolelle, ei ole mitään syytä kenenkään asettua.”
Lue koko puhe
”On aivan käsittämätöntä, että Venäjän toimintaa kohtaan löytyy ymmärrystä Suomestakin, jopa yksittäinen ymmärtäjä tästäkin salista. Se on aivan käsittämätöntä. Miten voidaan oikeuttaa se, että joku maa, vedoten vaikka historiaan, katsoo oikeudekseen hyökätä naapurimaahan, aloittaa kauhistuttava sota, jolle tänä päivänä on varmasti jo satojatuhansia sekä sotilas- että siviiliuhreja?”
Lue koko puhe
”Kiitos, herra puhemies, vastauspuheenvuoron myöntämisestä! Edustaja Kiljusen puheenvuorosta saattaisi saada sen käsityksen, että nyt, kun Putinin Venäjä on häikäilemättömästi ja rikollisesti hyökännyt Ukrainan kansan kimppuun, Venäjä on astunut niiden arvojen ulkopuolelle, joita Euroopan neuvosto edustaa. Näinhän asia ei lainkaan ole. — Minulla ei muuten kelloa näy tässä. [Puhuja osoittaa näyttöpaneeliaan] — Ehkä 90-luvulla oli häivähdys siitä, että Venäjällä todellakin demokratia ja ihmisoikeudet edistyvät, mutta ei sen jälkeen, 2000-luvun alkuvuosista lähtien — Hodorkovskin vangitseminen ja hänen omaisuutensa ryöstäminen ja niin edelleen. Kyllähän tosiasia on, että Venäjä ei tosiasiassa ole koskaan jakanut Euroopan neuvoston arvoja, ei koskaan ole tosiasiassa sitoutunut Euroopan ihmisoikeussopimukseen, vaikka kansalaiset ovat voineet ihmisoikeustuomioistuimeen kannella. No, Venäjä ei muutenkaan noudata eikä ole noudattanut ennen näitä helmikuun tapahtumia niitä sopimuksia, mitä se on solminut.
Minä ymmärrän sen, että me Suomessa ja laajasti Euroopassa, Euroopan neuvoston jäsenmaissa, haluttiin vetää Venäjää lähemmäksi demokraattisia arvoja ja sillä tavoin pitää Venäjää mukana Euroopan neuvostossa, mutta nyt kun tarkastelemme asioita rehellisesti, niin totuus on se, että Venäjä ei tosiasiassa koskaan käytännössä ole jakanut näitä yhteisiä arvoja.”
Lue koko puhe
”Kiitos, arvoisa herra puhemies! Kansainvälisen yhteisön tärkein reaktio Venäjän aggressioon on ollut lännen asettamat kovat talouspakotteet, joihin presidentti Putin ei varmasti uskonut. Venäjän energiantuontia Eurooppaan ei kuitenkaan ole keskeytetty. Venäjä saa Euroopalta satoja miljoonia euroja päivässä sotakassaansa. Keskeyttäminen tulisi ilmeisesti liian kalliiksi esimerkiksi Saksalle ja Italialle. Niinpä me nyt sanomme, että takataskussa on uusia kovempia pakotteita. Mutta eikö meidän tulisi tehdä juuri nyt ja heti kaikkemme tämän julman sodan lopettamiseksi? Mitä me vielä odotamme? Putin ja Venäjä jatkavat joka päivä barbaarisia sotarikoksia, tappavat tarkoituksella siviilejä, naisia ja lapsia. Heti stoppi Venäjän energiatuonnille EU-alueelle. Ministeri Haavisto, onko Suomen hallitus tätä mieltä?”
Lue koko puhe
”Putinia on kutsuttava Venäjän itsevaltiaaksi — etten sanoisi, diktaattoriksi — riippumatta siitä, minkälaista tv-teatteria hän järjestää. Historiaa ja nykypäivää koskevia valheita on kutsuttava valheiksi, vaikka Putin ja Venäjä kuinka paljon niitä levittelevät. Kansainvälisten sopimusten häikäilemätön rikkominen ja tunkeutuminen toisen valtion alueelle ovat rikollista toimintaa riippumatta siitä, minkälaisilla itse luoduilla haamuvaltioilla, keksityillä turvallisuusuhilla tai niissä sijaitsevalla Mainilan kylällä naapurimaan suvereniteetin räikeää loukkaamista perustellaan ja peitellään.”
Lue koko puhe
”Mutta, edustaja Mustajärvi ja kaikki muut, ei tässä sodassa ole kyse Natosta, ei ole. Tässä on kyse Ukrainasta. Sellaiset vanhat selitysmallit, että kriisi ja tilanteen kärjistyminen ennen Venäjän suurhyökkäystä johtuivat jotenkin Naton niin sanotusta laajentumisesta — joka ei sekään ollut siis Naton laajentumista vaan sitä, että Neuvostoliiton ja kommunismin ikeen alta vapautuneet kansat halusivat hakea suojaa Natosta — että ongelmien perussyy oli Naton niin sanottu laajentuminen ja että tämä Ukrainan tilanne ja Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan olisi vältetty, kuten Heikki Patomäki ja eräät muut niin sanotut intellektuellit vielä väittivät, sillä, että Ukraina olisi ilmoittanut, että se ei koskaan tule liittymään Natoon — tämähän on aivan harhaista puhetta.”
Lue koko puhe
”Nato on puolustusliitto, joka nostaa kynnystä sotilaallisesti painostaa tai uhata puolustusliiton jäseniä. Tässä mielessä Nato on rauhanjärjestö.”
Lue koko puhe
”Nato ei ole uhka Venäjälle, mutta se on uhka Venäjän uhalle. Joku sanoikin: Nato on uhka Venäjälle kuten lukko on uhka murtovarkaalle.”
Lue koko puhe
”Moni on ollut sitä mieltä, että viime viikkojen keskusteluissa ei ole riittävästi tuotu esiin Nato-jäsenyyden kielteisiä puolia. Heille vastaan, että viimeisen 30 vuoden aikana, tai itse asiassa jo sitä ennen vuosikymmenten aikana, Suomessa lähinnä korostettiin Naton kielteisiä piirteitä.”
Lue koko puhe
”No, miksi Venäjän johto sitten jatkuvasti ylläpitää Nato-uhkakuvaa? Mielestäni selitys on seuraava: kun Venäjän kansa on saatu uskomaan, että maa elää jatkuvan uhan alla, lähes piiritystilassa, kansa hyväksyy helpommin Putinin diktatuurin, militarismin, demokratian ja sananvapauden tukahduttamisen, niin sanottujen sisäisten vihollisten tappamisen ja vangitsemisen, taloudelliset ongelmat, sosiaaliset kärsimykset sekä tietysti rikolliset hyökkäykset naapurimaiden kimppuun. ”
Lue koko puhe
”Kylmän sodan aikana ja nytkin Naton olemassaolo sinänsä vahvistaa Suomen turvallisuutta, siis myös kylmän sodan aikana — näinhän ei Suomessa tietysti sanottu, mutta se nyt vain on totuus. Suomen olisi pitänyt liittyä Natoon jo silloin 90-luvulla, kun se olisi ollut paljon helpompaa kuin nyt.”
Lue koko puhe
”Pitää sanoa, että ymmärrän, että silloin vanhaan aikaan, kun itänaapurimme oli Neuvostoliitto, jossa oli kommunistinen systeemi kaikkine ihanuuksineen — piikkilankaparatiisi, toisin ajattelevien vainoaminen, ihmisoikeuksien polkeminen — Suomen äärivasemmisto, joka jakoi saman ideologian, oli tuimasti Natoa vastaan — Natoa, joka oli läntisten demokraattisten maiden puolustusjärjestö [Jussi Saramon välihuuto — Puhemies koputtaa] ja joka jo olemassaolollaankin turvasi myös Suomen turvallisuutta — mutta tänä päivänä, kun Venäjällä on vallassa äärioikeisto, jonka ideologiassa ei ole mitään, mikä voisi olla sukua kommunisteille tai heidän perillispuolueelleen, [Jussi Saramon välihuuto — Puhemies koputtaa] pitää ihmetellä, mistä se kenkä vielä puristaa, kun tämänkin päivän Suomen äärivasemmisto on jatkuvasti Natoa arvostelemassa.”
Lue koko puhe
”Eli tässä on sellainen bluffi demareilla meneillään kohti vaaleja mentäessä, että kokoomus tekee säästöjä, jotka kohdistuvat ihmisiin, tavallisiin ihmisiin, [Kimmo Kiljunen: Kyllä!] mutta me demarit, me taas tasapainotamme julkista taloutta ja me taitamme velkaantumisvauhdin sellaisilla säästöillä ja veronkorotuksilla ja talouspoliittisilla toimilla, jotka eivät millään tavoin koske tavallisia ihmisiä. Tämä on demareitten bluffi, jolla ollaan menossa vaaleihin.”
Lue koko puhe
”Arvoisa herra puhemies! Valtion korkomenot olivat viime vuonna 800 miljoonaa euroa. Vielä syyskuussa valtiovarainministeriö arvioi, että tänä vuonna korkomenot olisivat 1 500 miljoonaa euroa. Eilen ministeriö kuitenkin kertoi luvun nousevan tästäkin vielä noin 1 000 miljoonalla eurolla. Tämä korkoihin tänä vuonna menevä 2 600 miljoonaa euroa eli 2,6 miljardia euroa on valtava summa. Se on enemmän rahaa kuin mitä valtio tänä vuonna käyttää esimerkiksi poliisin, suojelupoliisin, Rajavartiolaitoksen, Maahanmuuttoviraston, tuomioistuinlaitoksen, syyttäjien, oikeusavun ja vankiloiden menoihin yhteensä.”
Lue koko puhe
”Arvoisa herra puhemies! Arvoisa hallitus! En niinkään käsittele nyt hallituksen sisäisiä erimielisyyksiä — luulen, että teillä on keskenänne ihan riittävästi pohtimista niissä. Mutta me kokoomuksessa emme ole niinkään moittineet hallituksen koronapolitiikkaa, vielä vähemmän olemme moittineet hallituksen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, jota kannatamme ja tuemme — on hienoa, että Nato-päätös pystyttiin tekemään, on hienoa, että Ukrainalle annetaan vahvasti tukea. Se, mitä olemme moittineet, on hallituksen kyvyttömyys laittaa menoja tärkeysjärjestykseen, mistä on seurauksena ollut ennennäkemätön velkaantumisvauhti. Tällaista velkarallia emme me eikä Suomen kansa voi hyväksyä.
Mitä verotukseen tulee, me olemme esittäneet, että kevennetään työnteon verotusta ja korotetaan haittojen, kuten tupakan ja alkoholin, verotusta. Ministeri Saarikko, onko hallitus tästä eri mieltä?”
Lue koko puhe
”Arvoisa herra puhemies! Viime tiistaina, kun tässä salissa käsiteltiin hallituksen lisäbudjettiesitystä, arvostelin hallituksen talouspolitiikkaa siltä osin, että hallitus kyllä pystyy helpostikin sopimaan lisäpanostuksista erilaisiin hyviin tarkoituksiin, mutta hallitukselle tuntuu olevan täysin ylivoimaista löytää säästettävää mistään vähemmän tärkeistä kohteista. Tällainen politiikka, jossa keskitytään siihen poliitikkojen ydinosaamisalueeseen, eli veronmaksajien rahojen jakamiseen erilaisiin hyviin tarkoituksiin, mutta pidättäydytään kokonaan siitä vastuullisen talouspolitiikan toisesta elementistä, eli säästöjen ja säästäväisyyden etsimisestä ja ylläpitämisestä, on luonteenomaista Marinin vasemmistohallitukselle.”
Lue koko puhe
”Nykyisellä vasemmistohallituksella ei ole ollut mitään halua — ei ole ollut siis mitään halua — löytää vähääkään tuntuvampia säästökohteita mistään. Päinvastoin, kaikkeen hyvään on haluttu laittaa lisää rahaa. No, sehän on meidän poliitikkojen ydinosaamisaluetta. [Petri Hurun välihuuto] Me osaamme kaikki laittaa hyviin kohteisiin lisää rahaa. Mutta se, mitä tämä hallitus ei ole osannut eli käytännössä halunnut tehdä, on etsiä säästöjä julkiseen talouteen, koska jokaiselle menokohteelle on puolustajansa, jokainen säästötoimenpide herättää vastustusta ja kritiikkiä. ”
Lue koko puhe
”Samanaikaisesti olemme kuitenkin sanoneet, ja sanoin sen itse myös tuossa kolme tuntia sitten käydyssä tätä asiaa koskevassa keskustelussa, että kun tulee väistämättömiä, miljardiluokan ylimääräisiä, uusia menoja, niin samanaikaisesti pitäisi pystyä jostakin vähemmän tärkeästä edes jotain säästämään. Mutta ei, tämä hallitus on nämä väistämättömät, uudet miljardiluokan menot toteuttanut, ja hyvä niin, mutta samanaikaisesti se ei ole pystynyt säästämään käytännössä juuri mistään vähemmän tärkeästä, vaan päinvastoin näiden väistämättömien uusien menotarpeiden lisäksi se on pitänyt pänkkäpäisesti kiinni hallitusohjelmaneuvotteluissa, täysin toisenlaisessa tilanteessa, sovituista menonlisäyksistä, ja ne on siis toteutettu näiden uusien miljardiluokan väistämättömien menojen päälle.”
Lue koko puhe
”Mutta varsinainen kysymys: ministeri Saarikko, miten te voitte väittää, että velkaantuminen kehysriihen päätöksillä saadaan hallintaan, ja miten te olette saanut jopa teidän piirihallituksenne jäsenet siihen uskomaan, kun teidän omien laskelmienne mukaan ensi vuonna uutta velkaa, siis lisää velkaa, otetaan 6,7 miljardia euroa [Puhemies koputtaa] ja vuonna 23 otetaan 8,9 miljardia euroa?”
Lue koko puhe
”Hallitus tekee hyviä satsauksia erilaisiin hyviin asioihin, mutta hallitus ei rahoita näitä satsauksiaan työllisyyden parantumisella, se rahoittaa ne velkaantumisella, ja tämä velkaantuminen tarkoittaa lapsiltamme leikkaamista. Kun otetaan huomioon, miten ikäluokat ovat pienentyneet, että tämän päivän syntyvyystilastot ovat suorastaan katastrofaalisia, niin nämä entistä pienemmät ikäluokat sitten saavat meiltä velkamme, meidän ottaman velan hartioilleen, ja tietysti kaikki ne hoiva- ja hoitomenot, jotka me suuremmat ikäluokat tulemme aikanaan aiheuttamaan.”
Lue koko puhe
’’Mitään tosiasiallisia merkittäviä säästöjä tämä hallitus ei ole pystynyt tekemään, koska jokaisesta säästöstähän joku taho aina pahoittaa mielensä ja se on tälle hallitukselle ylivoimainen tilanne näköjään. Sen lisäksi tarvitaan luonnollisesti vahvoja panostuksia kasvuun ja työllisyyteen, jotka vaativat uudistuksia esimerkiksi työmarkkinoilla ja sosiaaliturvassa.’’
Lue koko puhe
’’Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Marin on huolissaan inflaation kiihtymisestä, ja huoli on aiheellinen. Ylisuuret nimellispalkkojen korotukset osaltaan kiihdyttäisivät inflaatiota. Koska työmarkkinapöydissä osataan laskea, niin eikö tuloverotuksen keventäminen olisi oiva keino pyrkiä hillitsemään ylisuuria palkankorotuksia? Tämän lisäksi siitä olisi seurauksena se, että suomalaisten yritysten hintakilpailukyky vahvistuisi suhteessa kilpailijamaihin, ja tämä kilpailukyvyn vahvistuminen taas edistäisi talouskasvua ja työllisyyttä. [Antti Lindtman: Kannatatteko tupoa?] Tämän johdatuksen jälkeen kysyn: eikö olisi järkevää nyt tehdä tällainen tuloverokevennys?’’
Lue koko puhe
’’Kiitos, herra puhemies! Reippaudesta en mene omalta osaltani takuuseen. Mutta edustaja Viitanen sanoi, että nyt on väärä aika säästöille ja nyt on väärä kohde säästöille. Minä kysyin edustaja Viitaselta, milloin hänen mielestään on oikea aika, ja nyt täydennän kysymällä, mikä hänen mielestään on oikea kohde. Tämä Marinin vasemmistohallitus ei ole nähnyt mitään hetkeä oikeaksi todellisiin säästöihin. Ei todellinen säästö ole se, että 500 miljoonaa kehys pitkäksi ja sitten 370 miljoonaa muka säästetään. Niin milloin on oikea aika tämän vasemmistohallituksen mielestä, ja mikä on oikea kohde?
Ja mitä veronalennuksiin tulee, niillä kannustetaan työntekoa ja yrittäjyyttä. Työnteko ja yrittäjyys vahvistavat talouskasvua, ja talouskasvulla rahoitetaan näitä edustaja Viitasenkin rakastamia menoja. Sitä paitsi monenlaisia hyviä säästökohteita kyllä on, jos säästöjä halutaan tehdä.’’
Lue koko puhe
’’Samanaikaisesti me synnytämme yli 100 000 työpaikkaa laskelmien mukaan — siis VM:n ja tietopalvelun laskelmien, edustaja Mäkynen. — Miten tämä on mahdollista? Miten se on mahdollista? No, se on mahdollista, että panostetaan työllisyyteen, on mahdollista panna asioita tärkeysjärjestykseen. Edustaja Filatov, te annatte työttömille työttömyysturvaa, me annamme työttömille työtä. Siinä on se ero.’’
Lue koko puhe
’’Sen sijaan muistan, että hallitusneuvotteluissa keskustan vaatimuksesta sovittiin tiettyjä perälautakirjauksia. Muun muassa sovittiin, että ellei tietyssä ajassa saavuteta niitä työllisyystoimia, joilla näitä menolisäyksiä on tarkoitus kattaa, niin sitten näitä menonlisäyksiä arvioidaan uudelleen, eli sovittiin, että sitten arvioidaan uudelleen, voiko mahdollisesti joitakin niistä jättää toteuttamatta tai peräti peruuttaa. No tapahtuiko näin? Missä vaiheessa niitä arvioitiin uudelleen? Ei missään vaiheessa. Mitään tällaista ei tehty.’’
Lue koko puhe
’’Ja on ihan selvää, että esimerkiksi panostukset vanhustenhoivaan tai panostukset moniin muihin tärkeisiin palveluihin, jotka kunnille kuuluvat, eivät tule korjatuksi sillä, että yhtenä vuotena, tuosta vain, annetaan kunnille miljardi ylimääräistä, vaan se vaatii tietysti laajasti ottaen koko valtakunnassa sellaista politiikkaa, joka tukee talouskasvua ja työllisyyttä. Kun talous kasvaa ja työllisyys paranee, niin on selvää, että sitä kautta myös kuntien talous vahvistuu.’’
Lue koko puhe
’’Arvoisa puhemies! Ministeri Haatainen ja edustaja Arhinmäki, viime vaalikaudella vastustitte villisti aktiivimalli kakkosta, nyt esitätte sitä — hyvä niin. Esitätte myös lisää työvoimaviranomaisia, ja tähän saatte, ministeri Haatainen, kyllä kokoomuksen tuen, se on hyvä esitys.
Pääministeri Marin, jos te laskette mukaan jo ennen budjettiriihtä tehdyt työllistämispäätökset, niin laskekaa mukaan myös ennen budjettiriihtä tehdyt työllisyyttä vähentävät päätökset. Eduskunnan tietopalvelun mukaan tämän vuoden budjetti vähensi työllisyyttä 5 000 hengellä, eli se menee suunnilleen päittäin sen kanssa, mitä teitte tämän eläkeputken alarajan nostamisen osalta.
No, tämä hallitus siis kykeni näin ollen ehkä noin 15 000:een työllisyyttä edistävään päätökseen. Ai vaalikauden loppuun mennessä? Ehei, vaan tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. [Timo Heinonen: Eikä!] Ja nyt kysyn teiltä, [Puhemies koputtaa] ministeri Haatainen: minne jäi esimerkiksi paikallinen sopiminen, kun sanoitte täällä, että teette kaikkenne sen edistämiseksi? [Puhemies koputtaa] Se ei näköjään nyt kuitenkaan riittänyt.’’
Lue koko puhe
’’Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Torniainen tässä arvosteli kokoomusta siitä, että emme ole näistä lisäbudjettimäärärahoista esittäneet vähennyksiä. Olen jo aikaisemmin täällä sanonut, mutta sanon nyt uudelleen ja oikein hitaasti, että meidän kritiikkimme ydin ei ole niissä lisämäärärahoissa, joita hallitus on esittänyt. Kyllä tässä maassa aina riittää hyviä kohteita, joihin voidaan laittaa satoja miljoonia tai jopa miljardeja lisää. Meidän kritiikin ydin on siinä, että samanaikaisesti hallitus ei ole kuitenkaan lainkaan ollut kiinnostunut siitä, millä nämä kaikki lisämenot rahoitetaan. Nehän rahoitetaan — ja tästä olemme hallituksen kanssa yhtä mieltä — talouskasvulla ja työllisyydellä. No, mitä hallitus on tehnyt työllisyyden hyväksi? Ja nyt budjettiriiheen mennessä pitäisi puolet olla tehtynä tästä 60 000:sta. Onko se edes voimassa, ja riittääkö keskustalle [Puhemies koputtaa] näkymä, vai vaaditaanko päätöksiä?’’
Lue koko puhe
”Pyrimme antamaan selvän viestin, yksimielisen, yksituumaisen viestin Suomesta kaikkialle, että meidän kohdallamme ei ole sellainen tilanne, että olisimme kädettömiä, olisimme polvillamme, jos Venäjä marssittaisi tuhansia niin sanottuja turvapaikanhakijoita [Kimmo Kiljunen: Siirtolaisia!] kohti Suomen rajaa tarkoituksena aiheuttaa Suomessa sisäistä epäjärjestystä, horjuttaa maamme kansallista turvallisuutta.”
Lue koko puhe
”Meidän lainsäädännöltä vaaditaan siis selkeyttä kahdessa suhteessa: Ensinnäkin raja on voitava poikkeuksellisesti sulkea kokonaan tällaisessa Venäjän painostustilanteessa. Toiseksi meidän rajalla toimivilla viranomaisilla on oltava riittävät toimivaltuudet estää rajan yli pyrkiminen.”
Lue koko puhe
’’On kaikkien etu, että työperäiseen oleskelulupaan liittyvät prosessit eivät kestä kuukausia. Nämä suomalaiset yritykset, jotka tarvitsevat ulkomaisia työntekijöitä, jotka he ovat jo löytäneet, he tarvitsevat nämä työntekijät nopeasti ja varsinkin ennen kuin tällaiset huippulahjakkuudet karkaavat muihin maihin. Eli tämä työperäinen maahanmuutto edellyttää lisää voimavaroja.’’
Lue koko puhe
’’Haluan kuitenkin lopuksi vielä todeta, että työperäisen maahanmuuton ongelmanahan on saatavuusharkinta sinänsä. Eli jos yrittäjällä on ulkomainen työntekijä, joka on siihen työhön sopiva ja jonka kanssaan voitaisiin kaikki asiat sopia, niin siinä pitää sitten virkamieheltä kysyä, voinko palkata tämän työntekijän vai olisiko ehkä Suomesta tai Euroopasta löytymässä joku toinen työntekijä. Tätä sitten virkamiehet miettivät, voiko yrittäjä palkata sen työntekijän, jonka kanssa hän on asian jo katsonut, ja työntekijä tulla siihen työhön. Eli tämä saatavuusharkintahan tässä on ongelma — mikä ei tietysti tarkoita mitään vapaata maahanmuuttoa, vaan pitää olla työsopimus ja työpaikka ja TESin mukaiset palkat ja muuta. Toivottavasti hallitus myös tähän perusongelmaan kiinnittää huomiota.’’
Lue koko puhe
’’Nämä Suomessa työskentelevät ulkomaalaiset, jotka tekevät työtä ja yrittävät Suomessa ja toimivat suomalaisten lakien ja työehtojen mukaan, tukevat Suomen talouskasvua. Vaikkeivät he välttämättä ole mitään pauligeja tai fazereita tai finlaysoneita, niin väitän, että heidän yritystoimintansa, heidän osaamisensa, heidän ahkeruutensa koituu suomalaisen yhteiskunnan ja suomalaisen taloudellisen kasvun hyväksi puhumattakaan siitä, että lähivuosina ja vuosikymmeninä me väistämättä tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa.’’
Lue koko puhe
’’Arvoisa herra puhemies! Edustaja Turtiaisen äskeisen puheenvuoron johdosta on pakko sanoa, että en olisi uskonut kuulevani Suomen eduskunnassa vuonna 2022 näin harhaista tekstiä. Jättäisin mielelläni edustaja Turtiaisen puheenvuoron omaan arvoonsa, mutta en malta olla lausumatta siitä pari sanaa: Edustaja Turtiainen puhui Venäjän hyökkäyssodan kohdalla ”lännen propagandasta” ja ymmärtääkseni ”lännen valheesta”. Kuka sitten on hyökännyt ja minne? Onko Ukraina hyökännyt Venäjän kimppuun? Onko Nato hyökännyt Venäjän kimppuun? Onko kukaan hyökännyt sotilaallisesti Venäjän kimppuun? Miten kukaan voi tosissaan uskoa — vai voiko edes edustaja Turtiainen tosissaan uskoa — näihin Venäjän valheisiin?
Herra puhemies! Varsinaisesti oli tarkoitus puhua nyt esillä olevan lakiesityksen johdosta asiasta, josta olen puhunut tässä salissa aikaisemminkin: Nimittäin ministeri äsken sanoi, että maahamme on tullut jo noin 44 000 pakolaista Ukrainasta, jotka ovat siis tulleet pakoon Venäjän raakalaismaista ja rikollista hyökkäystä Ukrainan kansaa ja rauhaa vastaan. Tässä joukossa on pakko olla satoja ellei tuhansia sote-alan ammattilaisia. Samanaikaisesti meillä on Suomessa valtava pula muun muassa vanhustenhoivassa tarvittavista avustavista työntekijöistä. Eikö voitaisi ajatella, että ainakin väliaikaisesti, kuten tämäkin laki on väliaikainen, luovuttaisiin eräistä sote-alan töitä koskevista kielitaito- ja pätevyysvaatimuksista, jotta nämä sadat elleivät tuhannet sote-alan ammattikoulutuksen saaneet ukrainalaiset pakolaiset voisivat työllistyä meillä tuolle alalle, sellaisissa tehtävissä tietysti, joissa he pystyisivät kielitaidottomina ja suomalaista tai eurooppalaista tutkintoa omaamattomina kuitenkin antamaan oman työpanoksensa? Kysynkin: selvittääkö tätä asiaa tällä hetkellä mikään taho Suomessa?’’
Lue koko puhe
’’Tähän väliin sanon, että totta kai aivan eri asemassa ovat aidot turvapaikanhakijat, joista täällä aiemmin iltapäivällä myös puhuttiin. Me kaikki haluamme auttaa aidosti hädässä olevia ihmisiä, mutta aidossa turvapaikanhaussa on kysymys jostain muusta kuin siitä, että Venäjä käyttää ihmisiä, niin sanottuja turvapaikanhakijoita, Suomea vastaan aseena painostaakseen Suomea tai horjuttaakseen Suomea. ’’
Lue koko puhe
’’Tällainen oleskelulupahakemuksen viivästyminenhän esimerkiksi humanitäärisen maahanmuuton tapauksessa aiheuttaa monenlaista haittaa. Tietysti veronmaksajille tulee lisää kustannuksia, kun nämä prosessit viipyvät. Turvapaikanhakijan kannalta on tietysti sietämätöntä, jos liian pitkään, jopa toista vuotta, joutuu odottamaan päätöstä asiassaan. Pitäisi päästä nopeasti päätöksiin, jotta turvapaikanhakija, joka on oikeutettu kansainväliseen suojeluun, voi jäädä maahan ja tehostaa kotoutumistaan ja jotta taas ne, jotka eivät ole oikeutettuja kansainväliseen suojeluun, mahdollisimman nopeasti palaavat lähtömaihinsa.’’
Lue koko puhe
’’Jotkut näistä henkilöistä [turvapaikanhakijoista] ovat kuitenkin löytäneet työpaikan, ja yrittäjä, yritys ja työntekijä ovat olleet hyvin tyytyväisiä syntyneeseen työsuhteeseen, ja on syntynyt myös pysyvä työsuhde, jonka palkka ja muut edut ovat täysin kohdallaan ja meidän lainsäädäntömme ja sopimusten mukaisia. Nyt ongelmaksi on noussut se, että kun tällainen henkilö on hakenut oleskelulupaa työnteon perusteella, jonka saamiseen hänellä olisi kaikki edellytykset, on törmätty niin sanottuun työvoiman saatavuusharkintaan. Eli meillä Suomessa edellytetään, että yrityksen, yrittäjän pitää ensin osoittaa, että Suomesta tai EU-alueelta ei ole löytynyt vastaavaa työntekijää. Itse pidän tätä tilannetta ongelmallisena. Olisi mielestäni kaikkien yhteinen etu, että tällainen henkilö voisi työllistyä pysyvämmin ja saada sitä kautta oleskeluluvan Suomeen.’’
Lue koko puhe
”Arvoisa herra puhemies! Tämä on jälkikäteistä asioiden tarkastelua, mutta tosiasia, objektiivinen tosiasia, on se, että Fortumin toimiva johto ja hallitus tekivät omistajilleen 6 000 miljoonan euron tappion. Tämä on fakta. Nyt Fortumin johto selittää julkisuudessa, että heidän strategiansa ei ollut sodan kestävä. Tämä ei ole fakta. Venäjä olisi voinut vähentää kaasun vientiään Saksaan ilman sotaakin. Oli olemassa jo Krimin miehityksen aiheuttamat pakotteet ja niihin liittyvät vastapakotteet. Mikä olisi estänyt Venäjää vahvistamasta vastapakotteitaan ilman sotaakin?
Nyt kysyn teiltä, ministeri Tuppurainen, vaikka ymmärrän, että näitä asioita ei täällä eduskunnan suuressa salissa ratkaista: ei kai Fortumin hallitus ensi keväänä — esimerkiksi se — voi jatkaa nykymuotoisena?”
Lue koko puhe
”Arvoisa herra puhemies! Tämänpäiväinen Uniper-sopimus ei onneksi toteuttanut pahimpia pelkoja, mutta vähintään 6 000:n miljoonan tappio Fortumin omistajille on tehty. Puolet tästä on veronmaksajien piikissä valtio-omistuksen kautta. Kun ostaa 7 miljardilla ja myy 500 miljoonalla, ei se kovin hyvä kauppa ole.
Nyt syytetään poliitikkoja. Kansalaiset luulevat, että poliitikot ovat aiheuttaneet ja tehneet nämä vahingot. No, ei ole. Ei ministeri Tuppurainen eikä ministeri Marin, ei ministeri Lintilä eikä ministeri Sipilä. Fortumin johto ja hallitus ovat vastuussa. Eivät tällaista yksittäistä vahinkoa poliitikot edes pysty tekemään, kyllä siihen yritysjohtoa vaaditaan, mutta poliitikot siivoavat jäljet ja kansa maksaa.
Tuolla yritysmaailmassa on kuulemma semmoinen linja, että tulos tai ulos. Missäköhän se näkyy?”
Lue koko puhe
”Arvoisa puhemies! Fortumin tytäryhtiö Uniper on tuoreiden tämänpäiväisten tietojen mukaan taipunut presidentti Putinin vaatimukseen maksaa Venäjän kaasusta ruplilla. Ministeri Tuppurainen, eilen sanoitte Helsingin Sanomissa: ”Suomi ei suostu maksamaan kaasusta ruplilla.” [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] Nyt Uniperin menettelyn tultua julkisuuteen järjestitte tiedotustilaisuuden ja sanoitte uudelleen: ”Suomen valtio ei suostu maksamaan maakaasusta ruplissa.” Onpa kummallinen lausunto. Eihän Venäjän kaasukaupassa valtio ole osapuoli. Ei Suomen valtio tietenkään maksa ruplissa, kun valtio ei maksa missään muussakaan valuutassa, koska valtio ei ole kaasun ostaja. Kysymys kuuluukin: mitä sanotte siihen, että Suomen valtiolla on enemmistö Fortumissa ja Fortumin tytäryhtiö ei näytä välittävän tippaakaan [Puhemies koputtaa] omistajiensa tahdosta?”
Lue koko puhe